Yleistä

Pääoman vapaa liikkuvuus, jonka periaatteet vahvistettiin Maastrichtin sopimuksessa, on EU:n sisämarkkinoiden keskeinen osa. Maastrichtin sopimuksen tultua voimaan vuonna 1994 kiellettiin kaikki rajoitukset, jotka koskevat rajat ylittäviä pääomanliikkeitä ja maksuja.

Vapauttamisen tavoitteena on mahdollistaa yhdennetyt, avoimet ja tehokkaat Euroopan rahoitusmarkkinat.

EU:n kansalaisille pääoman vapaa liikkuvuus merkitsee muun muassa mahdollisuutta

• avata pankkitili ulkomailla
• ostaa ulkomaisten yritysten osakkeita
• tehdä mahdollisimman tuottoisia sijoituksia
• ostaa kiinteistöjä ulkomailta.

Yritykset voivat puolestaan

• investoida muihin eurooppalaisiin yrityksiin ja omistaa niitä
• hankkia mahdollisimman edullista rahoitusta.

Määritelmä

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ei määritellä pääomanliikkeiden käsitettä. Koska määritelmä puuttuu, Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että käsite voidaan määritellä direktiivin 88/361/ETY liitteessä olevan nimikkeistön määritelmien avulla. Näiden määritelmien mukaan maiden välisiä pääomanliikkeitä ovat

• ulkomaiset suorat sijoitukset
• kiinteistöinvestoinnit ja -ostot
• arvopaperisijoitukset (esim. osakkeet, joukkolainat, velkasitoumukset/siirtokelpoiset todistukset, sijoitusrahastot)
• lainojen ja luoton myöntäminen
• muut rahoituslaitosten kanssa hoidettavat toimet, kuten myötäjäiset, perinnöt ja lahjoitukset.

Oikeudellinen kehys

Pääoman vapaa liikkuvuus on uusin EU:n sisämarkkinoiden perustana olevista perusvapauksista (ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus). Siitä tuli perussopimuksessa vahvistettu vapaus vasta Maastrichtin sopimuksen myötä.

Pääoman vapaan liikkuvuuden oikeudelliseen kehykseen kuuluvat

• perussopimusten määräykset
• pöytäkirjat ja julistukset
• liittymisasiakirjojen mukaiset uusille jäsenvaltioille myönnetyt siirtymätoimenpiteet.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 63 artiklassa kielletään kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä ja maksuja EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä. Sopimuksen muissa määräyksissä kuitenkin säädetään useista poikkeuksista pääoman vapaan liikkuvuuden periaatteeseen. Niiden tarkoituksena on estää verotukseen ja rahoituslaitosten vakavaraisuusvalvontaan sekä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat.

Euroopan unionin tuomioistuin päättää viime kädessä perussopimusten määräysten tulkinnasta, ja tältä alalta on olemassa kattavaa oikeuskäytäntöä.

Lisätietoja:

• Pääoman vapaan liikkuvuuden oikeudellinen kehys
• Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä koskeva opas
• Komission tulkitseva tiedonanto maatalousmaan hankinnasta ja Euroopan unionin oikeudesta

Seuranta ja valvonta

Euroopan komissio valvoo pääoman vapaan liikkuvuuden toteutumista seuraamalla pääomavirtoja ja varmistamalla, että EU-maat soveltavat perussopimuksen määräyksiä asianmukaisesti.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2018 tiedonannon, jossa se muistutti sijoitusten suojelua sisämarkkinoilla koskevista EU:n lainsäädännön perussäännöistä. Tiedonanto seurasi unionin tuomioistuimen antamaa tuomiota, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden välisissä kansainvälisissä sijoitussopimuksissa olevat sijoittajan ja valtion välistä välimiesmenettelyä koskevat lausekkeet ovat ristiriidassa perussopimuksen kanssa.

Pääoman vapaan liikkuvuuden esteet

Pääomamarkkinaunioni on Euroopan komission suunnitelma, jonka tavoitteena on luoda EU:hun todelliset yhtenäiset pääomamarkkinat vuoteen 2019 mennessä. Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti Euroopan komissio on alkanut yhdessä EU-maiden kanssa tutkia jäljellä olevia pääoman vapaata liikkuvuutta koskevia kansallisia esteitä.

Aiheesta käytävää keskustelua varten perustettiin EU-maiden edustajista koostuva pääoman vapaan liikkuvuuden esteitä käsittelevä asiantuntijaryhmä.

Komission maaliskuussa 2017 neuvostolle ja Euroopan parlamentille toimittamassa kertomuksessa tarkastellaan kansallisten esteiden poistamista ja maiden välisten sijoitusten edistämistä EU:ssa.

• Komission kertomus – Pääomamarkkinaunionin vauhdittaminen: pääomavirtojen kansallisten esteiden poistaminen

Komissio ja EU-maat sopivat toukokuussa 2017 yhteisestä etenemissuunnitelmasta pääomavirtojen kansallisten esteiden poistamiseksi.

• Yhteinen etenemissuunnitelma pääomavirtojen kansallisten esteiden poistamiseksi

Kansainväliset suhteet

Pääoman vapaa liikkuvuus on laajin perussopimuksiin kirjatuista vapauksista. Se on niistä ainoa, joka ylittää EU:n sisämarkkinoiden rajat, koska se kattaa myös EU-maiden ja muun maailman väliset pääomavirrat.

Tämä vapaus ei voi kuitenkaan toteutua ilman järkeviä suojatoimia. EU-mailla on laillinen oikeus toteuttaa varotoimia, joilla varmistetaan, että ulkomaiset sijoitukset eivät vaaranna niiden kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä. EU voi toimia hätätilanteissa ja jopa normaaleissa taloudellisissa oloissa ja rajoittaa pääoman vapaata liikkuvuutta.

EU on myös näyttänyt tietä ja edistänyt pääoman vapaata liikkuvuutta kansainvälisesti. Se on muun muassa kannattanut kaupan esteiden vähentämistä ja tasapuolisten olosuhteiden luomista sijoituksille.

EU edistää näiden periaatteiden toteutumista

• kansainvälisillä foorumeilla ja monenvälisten sopimusten kautta
• kahdenvälisen investointiasioiden vuoropuhelun ja kahdenvälisten kauppasopimusten avulla
• neuvotteluissa EU:n ehdokasvaltioiden kanssa.